Digitalisaatio mullistaa elämäämme

Digitalisaatio ja sen mukanaan tuomat teknologiset innovaatiot mullistustavat työn tekemistä ja elämistä enemmän ja nopeammin kuin moni ehkä osaa ajatellakaan. Tässä jutussa pohdin digitalisaation tuomien muutosten laajuutta ja merkitystä tavallisen ihmisen näkökulmasta.

Seuraan digitalisaation kehitystä eri kanavissa omasta mielenkiinnostani. Tässä jutussa niputan luontevasti digitalisaation alle trenditermit: IoT, Big Data, robotisaatio jne… Näistä ja muista digitermeistä löydät lisää tietoa digisanastosta. Palataan kuitenkin hieman ajassa taaksepäin ja muistellaan millaisia työn tekemiseen ja elämiseen liittyviä murroksia ja mullistuksia lähihistoriassa on ollut. Näin saadaan ehkä jonkinlaista perspektiiviä sille, millaisesta murroksesta digitalisaatiossa voi olla kyse.

Teollistumisen aikakausi

car factory photoTeollistuminen oli suuri yhteiskunnallinen muutos, jonka myötä ihmiset muuttivat massoittain maalta kaupunkiin. Tästä käytetään usein myös nimitystä ”teollinen vallankumous” ja puhutaan myös erilaisista teollistumisen vaiheista. Tässä yhteydessä niputan nuo kaikki samaan. Oleellista koko teollisessa vallankumouksessa on työn ja työväen siirtyminen maaseudulta kaupunkeihin. Eläminen ja työn tekeminen kaupungeissa poikkesi huomattavasti maaseudun arjesta. Työ siirtyi tehtaisiin ja toimistoihin ylimääräistä ruokaa ei enää vaihdettukaan toreilla, vaan kaikki päivittäistavarat alettiin ostaa pääasiassa kaupoista. Voidaan siis sanoa että teollistuminen sai aikaan suuria yhteiskunnallisia muutoksia mullistamalla työn tekemistä ja elämistä.

Automaattinen tietojenkäsittely

ATK-aikakaudella reikäkorttikoneita ja mikrotietokoneita alettiin käyttämään datan tallentamiseen ja käsittelyyn. Väitän kuitenkin, ettei tämä vielä ollut käytännössä kovin suuri murros. Kynät, paperit ja kansiot vaan korvautuivat näppäimistöllä, näytöllä ja tietokannoilla. Työskentelytapoihin ATK:n yleistyminen ei kuitenkaan vaikuttanut dramaattisesti.

Internet, mobilisoituminen ja SOMEttuminen

facebook twitter photo
Photo by Jason A. Howie

Internetin mobilisoituminen ja sosiaalisten palveluiden läpimurto, ovat yhdessä aiheuttaneet kenties suuremman mullistuksen elämäämme kuin tietokoneiden yleistyminen ennen sitä. Internetin yleistyminen mahdollisti maailmanlaajuiset yhteydet ympäri maailman. Yhtäkkiä oli mahdollista saada toiselta puolelta maailmaa muutakin tietoa, kuin se mitä media ja kirjastot tarjosivat. Myös tavaraa alkoi olla helpompaa tilata ulkomailta.

Uusia sosiaalisen median palveluita syntyi nopeasti ja ne saivat räjähdysmäisen nopeasti suuria käyttäkuntia taakseen. Tällä aikakaudella ihmiset oppivat jo käyttämään internet-palveluita ja sosiaalinen kanssakäyminen internetin välityksellä alkoi. Kun tähän lisättiin vielä räjähdysmäisesti lisääntyneet mobiililaitteet, päästiin tilanteeeseen, jossa kaikkeen tietoon voi päästä käsiksi ajasta ja paikasta riippumatta. Osaksi olemme edelleen keskellä sosiaalisen median murrosta.

Ensimmäisen diginatiivin sukupolven voidaan ajatella saaneen alkunsa internetin, mobiililaitteiden ja sosiaalisen median yleistymisen aikoihin. Tämä tekniikan parissa syntymästään asti elänyt sukupolvi ei kysele miten laitteita ja palveluja käytetään tai miten niitä olisi tarkoitus käyttää. Diginatiivi sukupolvi käyttää tarjolla olevia laitteita ja palveluja omiin tarkoituksiinsa itse haluamallaan tavalla. Ehkä osittain tästäkin syystä täytyi alkaa miettiä uudelleen palveluiden toimintaa asiakkaan näkökulmasta.

Digitalisaatio ja palvelut

8a9597e968427262_640_digitalizationUusi diginatiivi sukupolvi huutaa uudenlaisia palveluja, joissa asiakas on palvelun keskiössä. Organisaatiorakenteet mukautetaan tukemaan asiakkaan tarpeita ja ylimääräiset välikädet poistuvat helppokäyttöisten ja monikanavaisten palveluiden tieltä. Kaikki tarvittava tekniikka ja osaaminen onkin oikeastaan jo olemassa. Kysymys on vain siitä kuka tuotteistaa palvelut ja muut tuotteet ensimmäisenä parhaiten asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Suuryrityksille voi olla haasteellista pysyä digitaalisen kehityksen kärjessä, koska uudet digitaliset palvelut vaativat uudenlaista ajattelutapaa ja koko organisaation mukana oloa. Pahimmillaan digitaalisen palvelun uudelleen kehittäminen asiakaslähtöisesti voi vaatia yrityksessä suuria organisaatiomuutoksia.

Ketterät ja innovatiiviset uudet toimijat, voivat pistää bisneksen ansaintamallin ja toimintatavat uusiksi tuottamalla täysin uudella tavalla tuotteistetun palvelun kuluttajille. Maailmalla on jo useita esimerkkejä, jossa uudet toimijat ovat mullistaneet toimialaansa ja kuluttajatottumuksia. Esimerkkeinä voidaan ottaa vaikkapa musiikkibisnes (Spotify), videovuokrauspalvelut (Netflix) ja taksiliikenne (Uber). Periaatteessa digitalisaatio voi mullistaa liiketoimintaa millä tahansa toimialalla.

Lähtökohtaisesti digitalisaatio siis parantaa palveluita tuomalla tuotteet ja palvelut lähemmäs asiakasta asiakkaan haluamalla tavalla. Huolen aiheena voi nousta mieleen työn väheneminen. Jos välikäsiä tarvitaan vähemmän ja kaikki toimii automaattisemmin, niin eikös silloin myös tarvittava työmäärä vähene. Näin varmastikin käy. Toisaalta tilalle voi tulla myös uusia palvelutehtäviä, joissa ihmisiä edelleen tarvitaan. Mielestäni digitalisaatio pitäisikin nähdä ennemminkin mahdollisuutena kuin uhkana.

Robotisaatio ja työ

terminator photo
Photo by jiuguangw

Palvelut ja kokonaiset arvoketjut automatisoituvat digitalisaation edetessä ja robottien käytön lisääntyessä räjähdysmäisesti. Tavallisen ihmisen mielessä herää väistämättä kysymyksiä: Loppuuko työ? Mistä saan rahaa ja ruokaa pöytään? Nämä ovat asioita, joiden ratkaisemiseen päättäjien ja talouden asiantuntijoiden pitäisi tehdä töitä. Robotisaatio etenee ja työn tekeminen tulee väistämättä vähenemään. Oma näkemykseni on että työn tekeminen ei sinänsä ole itseisarvo. Täytyisikin löytää keinoja joilla digitaalisaatiolla ja robotisaatiolla saatu hyöty ja hyvinvointi voidaan jakaa oikeudenmukaisesesti. Kansalaispalkka voisi olla yksi mahdollinen toimiva malli hyvinvoinnin jakamiseen ja sen mahdollisuuksia tutkitaan parhaillaan Suomessakin. Myös palveluliiketoiminnan tukeminen ja kasvattaminen toisi uusia ihmisläheisiä työpaikkoja. Ehkä työn tekeminen muuttuukin jatkossa enemmän robottimaisesta tehdastyöstä kohti ihmisläheisiä palvelutehtäviä.

Mitä seuraavaksi

Mikä on seuraava elämäämme mullistava suuri kehitysaskel? 3D-tulostimien kehittyminen on yksi mielenkiintoisimmista kehityksen kohteista. Tulevaisuudessa voimme ehkä ladata haluamamme laitteet ja esineet netistä ja tulostaa ne itse kotona. Myös liikenne on automatisoitumassa ja tekniset laitteet tulevat iholle ja sulautuvat pikkuhiljaa osaksi arkeamme. Tämän päivän tieteisromaanit voivat olla huomisen todellisuutta (ainakin joltain osin). Mitä tapahtuu esimerkiksi lääketieteen ja avaruusmatkailun alueilla? Elämmekö ehkä tulevaisuudessa 200 vuotiaiksi ja muutammeko Marsiin? Mitä mieltä sinä olet ja mikä olisi mielestäsi huikein tulevaisuuden kuva? Entä mitä uhkakuvia näet? Anna palautetta ja osallistu keskusteluun alla olevan kommenttikentän kautta tai Facebookissa tai Twitterissä.